lauantai 27. heinäkuuta 2013

Aamukahvia



Huomenta. Univelat kuitattu pois.

Tänään on ohjelmassa lähtö maalle... Suunnitelmat tuppaa muuttumaan tässä elämän tuiverruksessa. Ei voi kukaan huomisesta tietää mitä tapahtuu.

Minä kirjoitin yöllä teille mega pitkän postauksen mutta se ei koskaan päätynyt kenenkään luettavaksi.  Syy siihen oli se etten saanut tekstin ulkoasua niin että se olisi ollut sellainen kun sen haluan olevan.

Minä kirjoitin Surusta ja Onnellisuudesta.

Minulla oli eilen pitkään aikaan yksi parhaista päivistä aikoihin. Sain sanottua eräälle tärkeälle ihmiselle sellaisen asian mikä minun on pitänyt sanoa jo pitkän aikaa. Ja se lämmitti mieltäni paljon kun asiani sanottua sain.Mutta samalla kolikon kääntöpuolelta tipahti mitä hirveimpiä uutisia.

Minä omistan tämä seuraavan runon sulle voi rakas, tiedät kyllä sydämmessäsi että tämä on sinulle.

On lastattu laiva kultainen,
sen kyytiin pääsee jokainen.

Ei valita voi koskaan kukaan,
Ken lähtee enkelin mukaan.

Enkeli hiljaa vierellä kulki,
tarttui käteen ja silmät sulki,
syliinsä kietoi siivillään.
Kuiskasi hiljaa - lähdetään.


                                                             



Viimeaikaisten tapahtumien varjolla sitä miettinyt monenlaista. Yksi iso asia on ponnahtanut mieleen mikä ihmisestä tekee onnellisen?

Minusta onnellisen tekee niin pienet asiat että sitä on hankala uskoa että niistä koostuisi ihmiselle iloa elämään.

Minulle tärkeimpiä asioita päivässä on aamukahvi. Mikäli sitä ei ole tarjolla niin minä hermostun hyvin pian enkä osaa puhua ja ajatus takkuilee. Joten jos minä saan aamukahvini minua hymyilyttää sen maku ja se että minä saan nauttia sen.

Toinen erittäin tärkeä asia minulle on lämmin. Minä vihaan kylmää yli kaiken. Kärsin talvista useasti koska minua palelee aina. Minut tekee onnelliseksi paksuin untuvapeite mikä löytyy kaupan hyllystä ja se että saan vääntää huoneen patterin kolmoselle.

Parasta on myös se kun on tieto siitä että " Tänään mun ei tartte tehdä yhtään mitään eikä mennä minnekkään minne en halua mennä." - Tosin nämä päivät yleensä on aina kaikkein kiireisimpiä silti :))

Sanokaa mitä sanotte. Mutta minä tulen monesti myös iloiseksi kun menen työpaikalleni. Siellä on mukavia työystäviä jotka tekee työpäivästä mukavan. Niitten avulla sitä jaksaa tehdä raskastakin työtä. Jos ei olisi hyvää työporukkaa ei olisi kiva olla töissäkään. Ja töissä sitä ollaan aika paljon elämästä.

Sitten tietysti ystävät ja rakkaat ihmiset. Nehän tuo elämääni suurimman ilon. Te kaikki rakkaat olette minulle tärkeitä. Ja tukiverkon ja kilttien ja hyvien ihmisten ansiosta sitä ollaan monet taistelut taisteltu.



Ja tietysti minun vauvani

Huomatkaa Miisan upeat hiukset joita pitää kammata joka päivä.






   


Onni on hetki.
Hetki on elämässä.
Elämä on vain olemassaolon ajan.

Monet ihmiset jäävät onnesta osattomaksi.
Eivät siksi että etteivätkö he löytäisi sitä,
vaan siksi,
että he eivät pysähdy nauttimaan siitä.



    

    


Xo xo Spiguli. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti