torstai 18. heinäkuuta 2013

Piristyminen

Nii-in Herra Kotipsykiatri lupasin etten kirjoita tänne enään yöllä.. Uskoin kuten huomaat :))

Tuli niin lyhyt tuosta viime postauksesta kun oli pelkkiä kuvia, vaikkakin kuvat kertovat taatusti enemmän kuin tuhat sanaa.. Ja nämä meikäläisen sanat kun välillä tahtoo olla silkkaa höpön löpöä niin ne kertoo vielä vähemmän yhtään mistään.

Mitäs asiaa mulla vois olla teille yöllä yhdeltä kun pitäisi olla huomenna täydessä terässä 12h töissä. 

Aivan aivan ei yhtään mitään. 

Mutta kun blogia on alkanut kirjottamaan niin pitää jorista jostakin että lukijakunta pysyy tiivisti mukana eli te kaikki pakotetut ystävät blogin äärellä ja muutama random jonka aamumurot on yhtä sekasin kupissa ku mullaki.

"Olen eksynyt!", sanoi enkeli pieni.
"Lumi peitti tieni.
Pelottaa, on pimeää,
mistä etsin ystävää?"
Tähti katsoi hymyillen,
tietä enkelin valaisten.
Kotiinsa enkelin perille vei,
ystävää unohdeta koskaan ei!


















Sinä päivänä minusta tuli Piiku Ankkanen :D Koominen erehdys!!








No tässä muutama ihana ystävä kuva.. Lupaa en kyselly kaikkiin tietysti tapani mukaan sori Dr.Thumbbb :) 
Mutta kun täällä tämä kävijä määrä ei päätä huimaa niin meistä kenestäkään ei tule julkkista.. Enemmän me ollaan julkkiksia mun feisbuukissa kun täällä :P


Kiitos ystävät ihanat että ootte olemassa. <3

Tulevan viikonlopun kunniaksi laitan teille taas aivan törkeen hyvän smoothie ohjeen ja kuvan omastani jonka herkuttelin pihakeinussa. 


Siihen tulee: Biona Granaattiomena mehua noin desi ( saa ekolosta).
Simenetön noin yks neljäsosaa meloni. 
Kaksi siemenetöntä kiiviä.
Luomutilan hunajaa lusikallinen.
Jäävettä noin desi.
5 isoa jääpalaa.
Limen mehu.
Ja sekasin kaikki ja lasiin NAM!

Tosin te voitte nauttia tuon satsin kivasti kotona mutta meikäläinen suunnistaa terassille nautiskelemaan aikuisten limsaa. :))

Ja nyt nukkumaan muuten on manaajan lapsi peilin edessä aamulla kahvikipon kanssa. 

Hyvää yötä !


xo xo Spiguli


keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Tänään










Kun ei ole sanoja kuvat riittää.  Tässä taas mun otoksia. 









Noniiin.. Täällä sitä taas löpistään =)

Ikean reissusta tuli miellyttävä.. Tottakait se on miellytttävä kun pääsee ostosparatiisiin tilipäivänä.. Mutta älkää lähtekö ikeaan minihameessa ja korkkareissa. Nimittäin oli kiva kun tipsuttelin korkkareissa tuntikausia ja pyllisetelin minihameeni kanssa peräkärryn päällä parkkipaikalla ja huomasin kyllä, että kyllä sieltä muutama silmäpari koitti kurkistella, hävyttömät miehet...



Livahdin Ikean reissulla sänkyä testaamaan, oikeasti olin aikomassa ottaa tirsat siinä välissä kun muut seilaa sänky ja sohva osastoa :D Jäin kuitenkin kiinni yrityksestä. 


Kuviahan mulla ei ole esineistä Ikeasta yhtään koska näette ne netistä tai kuvastosta. Ei olisi mitään järkeä esitellä teille niitä samoja retkuja täällä kun näette ne kilkkaamalla Ikean sivuille. Eli höpötän taas ihan asian vierestä kuten huomaatte..

Otin teille koekuvan lyhdystä. 



Siinä se kuva nyt on. Visio oli mutta se ei toteutunut tähänkään kuvaan. Valo sen sijaan osui juuri niin kuin pitikin. Ehkä mun olisi pitänyt ottaa lyhdystä neljän fraamin kuvasarja ja pistää ne väleillä yhteen ja lisätä aavistus hohtoa ja valoa se olisi näyttänyt hyvälle.. Minä kokeilen sitä joku päivä. Me saadaan musta vielä hyvä huonekalujen valokuvaaja.. Tosin en tiedä mitä sillä taidolla teen mutta haluan oppia sen koska mua ärsyttää etten osaa sitä.

Roudasin Ikeasta ison lipaston, ja kärryllisen muuta tilpehööriä. Mun ystäväni sen sijaan taisi tyhjentää koko Ikean loppujen lopuksi. Peräkärry sekä auto oli täysi kun tulimme pois.

Voisin esitellä uuden lipaston mutta se kuva minkä siitä sain on todella törkeen huono. Täysin kelvoton. Mutta menkööt tämän kerran koska minähän vasta opettelen tätä hommaa =)




Lipaston lisäksi ostin tuon upean lasista puhalletun lampunjalan. Minun oli saatava siihen vitivalkoinen varjo ja etsin sitä ainakin 45minuuttia kunnes löysin etsimäni. Tilasin ihan vasta tuon ihanan Memories kehyksen Living&Roomin kesäkuvastosta samoin hopeisen sydän kynttilänjalan. Ikeasta löytyi kynttilät ja oli tyydyttävä noihin kun valkoisia haluamiani ei ollut. Uurna taas.. No se on uurna. Sitä en muista mistä olen ostanut sen mutta kaunis se on. Tarkemmin kun sitä katsoo siinä on säteitä ja iso risti. Kehykset naputtelin seinään myös eilen olen jostakin hamstrannut ne aikanaan. Kuvia ei vielä ole missään mutta teetätän sinne kyllä jotakin kaunista.


Lupaan ja vannon että otan tuosta lipastosta kuvan päivän valossa nyt siitä ei erotu juuri mitään. Mutta kun oli pakko räsästä kuva heti kun se siinä oli.

Ostin itselleni myös upean lasin ja teen teille sellasen Apple Jack drinksun ohjeen tässä viikonloppua kohti että se vie kielen mennessään.

Nyt mulla loppuu asia ja alan jo selvästi lipsua otteissani kohti vapaata viikonloppua. Joten turhat sekoilut pois meikä lähtee leffailemaan.

-Vi ses, xo xo Spiguli-

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Countdown begins 23 päivää...

23 päivää.. Tuon merkitys on valtava minulle. Elämäni suurimpia käännekohtia. Mutta se on liian henkilökohtaista tähän blogiin kun en edes vielä tiedä ketä tätä lukee.. Tai lukee ainakin ystäväni mutta he tietävätkin jo mistä puhun.

Ehkä minä teille aikanaan kerron asista. En tiedä miksi mainitsin sen nyt mutta piti saada jotakin asiasta sanoa.

Olen tänään kaivannut Pileä todella paljon. Hän on minun edesmennyt pupuni, elämäni ensimmäinen eläin josta pidin huolta viimeiseen asti ja tein kaikkeni että paranisi. Muistan kun Pile kuoli minun nenän eteen monen vuorokauden taistelun ja eläinsairaala reissujen jälkeen. Minä lysähdin lattialle ja itkin tunteja. Pile sairastui pasteurellaan ja sai komplikaatiot leikkauksen jälkeen kun tehtiin kastraatio.

Moni voisi kuvitella että se on vain pupu. Mutta minä en siitä välitä. Pile oli minun paras ystäväni ja toi iloa minun elämään valtavasti. 

Ne jotka eivät eläimistä välitä eivät välttämättä ymmärrä tätä juttua.

"Pohdin samalla myös kun aloitin kirjoittamaan tätä tekstiä että kun on vasta aloittanut kirjoittamaan blogia pitääkö silti olla tekopirteänä ja iloisena kaiken aikaa?
Eihän?"

Tosin minulla on erittäin hyvä mieli silti nyt koska päivän Ikea tour meni aivan loistavasti ja oli ihanat huipputyypit mukana =) Emme ajaneet kolaria ja kaikki pääsivät kotiin ehjinä. Mutta Ikeasta myöhemmin, vaikka huomenna.

Minä teetätin Pilen viimeisimmistä kuvista kun hän nautiskeli ulkona auringosta taulun itselleni.


Kun muutin tänne uuteen kotiin tilasin seinään ensimmäisen sisustus tarrani josta inspiraatio tarroille lähti. Tämä teksti tuli Pilen muistosta.

Niin totta joka sana :)

Nyt tuli lyhyt ja ytimekäs postaus tälle päivälle.. Ehkä surullinen, mutta ei elämä olekkaan aina iloista. Vaikka olenkin nyt iloinen niin tämä surullinen asia tuli mieleeni kun näin tuon tarran tuossa takanani. Niin ja tähän aikaan illasta kello näyttää vieläkin väärin ( 0:53 tätä nykyä) Ikea juttu olisi liian pitkä kirjoitettavaksi :P

Hyvää yötä kaikille :)) Muistakaa nauttia elämästä.

Valokuvaamista

One of my favorite 


Aloin pohtimaan valokuvaamista. Olen harrastanut sitä jo muutamia vuosia. Kaikki alkoi siitä kun sain kivaa palautetta pokkarilla otetuista räpsyistä. Sitten hommasinkin jo oman järkkärin ja muutaman putken. Kun tätä blogia aloin kirjoittelemaan mietin että liitän tähän valkoisia hentoisia kuvia liinoista ja muista esineistä, kunnes tajusin etten ole koskaan valokuvannut kuvaamisen riemusta esineitä. Se ei ole ihan niin helppoa sittenkään. Siihen tarvitaan pientä harjausta silmälle luoda kaunista kuvakulmilla ja väreillä joita ei ole. Lähinnä tarkoitan valkoista tässä. 

"Kun koitin valokuvailla esineitä, niistä ei tullut sellasia mikä visio minulla oli. Ne kuvat ei kelpaa."

Minä olen aina kuvannut kohteita jossa on paljon värejä ja elämää tai sitten MV kuvia. Nyt minulla on haasteena kuvata kaunista puhdasta valkoista johon itse olen tyytyväinen. Otan haasteen vastaan. Ja vielä joku päivä esittelen teille uudet kuvani.


"Kuitenkin maailma on erilainen linssin läpi."

Ennen valokuvaamista metsässä kävely oli puiden ja isojen piirteiden ihastelua. Mutta valokuvaamisen ja macron myötä minulle valkeni että metsä on aina joka vuorokauden aika täynnä elämää ja erittäin kaunista sellaista. Pienet asiat linssin läpi näyttivätkin suurilta.

Olen kuvannut eniten eläimiä sekä kuolleita kukkia. Kuolleen kukan herättäminen eloon linssin toiselle puolelle ei ole mitenkään helppo tehtävä, mutta silti tehtävissä.  

              Tässä eräs lempikukistani kuolleena ja jo melkein tippuneena maahan: 





Minä olen kuvaamisen itseoppinut. En ole lukenut kirjan kirjaa valokuvaamisesta enkä kyllä mitään muitakaan artikkeleita. Olen kuvannut fiiliksen pohjalta. Painellut vipuja ees taas ja katsonut mikä näyttää hyvälle.  Toki ehkä helpommalla olisi päässyt kun ohjekirjan olisi läpi lukassut mutta minua kun ei huvittanut =)



Thaimaassa tutuksi tullut uskollinen kulkukoira.
En ole koskaan pitänyt itseäni huippu kuvaajana, eikä minusta sellaista tulekkaan, tämä on harrastus ja sellaisena pysyy. En halua ottaa tästä stressiä tai turhia paineita. Tekniikassa olisi taatusti hiomisen varaa sekä kultaisissa leikkauksissa jne jne litaniahan on loputon kun puhutaan näitä hienoja sanoja. Mutta ei niillä ole mulle mitään merkitystä. Minä pidän kuvistani just tämmöisinä kun ne teille esittelen -ja se riittää- :)
Tämä on omistettu sulle Herra Kotipsykiatri :)
Miuru Miisa Mitkurainen
Jotain värikästä ja elävää

         
Please, 
do not feed the birds in Hotel. 
P.S, Se on sitte Soikhiopää joka tuota leipää tuputtaa mulla on kamera kädessä! 




Mangusti



Kummipoika kissani Halmari
Viimeisin kuvani jonka olen kuvannut.


sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Hellurei

Noniin eilen ei kyennyt koneelle sitten ollenkaan. Päivä meni mitä parhaimmassa seurassa ja tuli paahdettua 18h putkeen. Huomenna on vuorossa Ikean tour ja viisi eukkoa suuntaa kohti Ikeaa peräkärryn kanssa joten luvassa on armotonta hamstrausta.

Viime vuonna näihin aikoihin oltiin samalla Ikean reissulla ja me ajettiin kolari parkkiksella, mikä ei tietysti ollut meidän syytä. Ei paljon naurattanut kun juoksin hakemaan Jesse teippiä kassalta että saadaan puskuri teipattua kiinni jotta Herrapoliisi setä päästi jatkamaan matkaa.. Olis meinaan ollu helvetinmoinen keissi alkaa purkamaan niitä rojuja mitä tuli ostettua.
Kaiken hyvän lisäksi näimme taas peri Suomalaisesta tomppelista esimerkin.. Ennen kun poliisisetä tuli paikalle oltiin sulassa sovussa ja tarina kolarista oli ihan erilainen se kummasti muuttui kun rahasta tuli puhetta. Ja lopuksihan se kolari olikin meidän syy poliisinkin mielestä vaikka tämä pekkapuupää tuli meidän kaistalla vastaan.

Pääsin kotia ja alko pyörryttämään, ei muutaku sairaalaan siellähän oli nyrjähtäny kaularanka.. Oli huisi reissu..  Plus kaiken tämän hyvän lisäksi sain kirkuvan puhelun 77 vuotiaalta papalta joka oli hommannut jo todistajat paikalle että hän ei ole ollut kolarissa ja olen syyttänyt häntä sellaisesta kun virkavalta oli lähettänyt paperit samannimiselle hepulle joka sattui olemaan 77 -vuotias kun niiden piti mennä miehelle joka oli syntynyt vuonna 77-.. Sanoin papparaiselle että kuule soitteleppa poliisille että turhaan mulle huuat.

Jjep eli huomista Ikean reissua sitte ootellessa. Eiköhän siellä joku ylläri oottele.. =)

Mun on pitänyt mainostaa Facebookin Maalaisromanttinen koti nimistä yhteisöä blogissa. Se on oikeasti aika huikea foorumi. Sinne nykyään pääsee vaan kutsumalla mutta kannattaa pistää faksia jos mielii ihania sisustustuotteita mittatilaustyönä sekä muiden aarteita kierrättämällä. Olen hamstrannut sieltä sadoilla euroilla tavaraa, tilannut ihania virkattuja mattoja, ihania heinäseiväs tikkaita ja sydämiä ja enkeleitä. Pakko näyttää viimisimmät tikkaat..


Tilasin myös kahdet tumman harmaat pikkutikkaat. Niihin meinaan ommella valkoiset pellava sydämet. Omistan myös käsittelemättömät heinäseivästikkaat joihin aina jouluna olen askarrellut kaikkea kivaa esille.

Sitten toinen mihin olen hurahtanut on sisustustarrat.  Sain inspiraation eteisen sisustukseen enkelitarrasta. Suosin sisustuksessa kaikkea enkeleihin liittyvää ja sydämiä erityisesti. Tämä tarra mun oli saatava eteiseen ja siinä se nyt sitten on.

Tuo pöytä on muuttunut sittemmin kuvan otosta siinä on nykyään erilaista härpäkettä. Ja tuo lipasto muuten oli saatava myös kun näin sen kaupassa. Se on ihan pirun painava kun on täyspuuta. Mutta hei ihan yksin kasasin sen! Niin ja kuvan ruusut kuoli hyvin pian kuvan otosta, silloin en vielä tiennyt että ruusu tukehtuu jos sen laittaa sinkkiämpäriin jossa ei ole reikiä kun juuret eivät saa happea, ja tuon peilin teetätin eräällä sepällä. Toinen samanlainen piti tulla pariksi mutta sitten musta alkoi tuntumaan että tuo yksi sopii tuohon vallan mainiosti.

Tilasin saunan lasioveen tarratekstin mikä kestää kuumuutta ja lämpötilavaihteluita se oli aivan törkeen hieno kunnon kaunokirjoituksella oleva värssy; Kun soivat kiukaan urut, unhoittuvat arjen surut. Mutta siinä sitten kävi niin että eihän sitä perkelettä saanu siihen lasioveen kunnolla kiinni, tai nimenomaan sai niin kiinni että ei kauniisti lähtenyt enään pois. Otin sen sitten hieman väkivalloin siitä ja koko suttura hajos käsiin. Lopulta lasioveen jäi teksti Kun... Ja siinä se on vieläkin. Mua ärsytti se kallis tarra niin paljon kun meni rikki että jätin tahallani sen tekstin siihen oveen muistuttamaan että häitköimällä ei tule lasta eikä.....

Semmosta, melkein pysyin asialinjalla tänään..  Nyt minä lähden koittamaan saanko sidottua sitä kimppua tänään vai en.. Joten palaan taas astioille.

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Jännitystä ilmassa..

Hei 89 lukijaa tänään. Se on oikeasti paljon. =) Odotin niitä 5 ystävää jolle tämän linkin olen jo laittanut. Onhan se kiva kun joku lukee niin ei tyhjyyteen kirjoita. Joten KIITOS ihanaiset.

Huomisesta tulee ihana päivä..Ensin tehdään vähän töitä ja sitten lähdetään vapaata viettämään. Huomenna on luvassa kertakaikkisen ihanaa seuraa..Kylpylää luvassa myös.

Kerroin tänäänkin töissä mitä olen kirjotellu blogiin ja nauruthan siellä taas pääsi.. Kuulostan kuulemma itseltäni tässä blogissa.. Tosin oikeassa elämässä saatan kyllä nauraa tauotta lähemmäs tunnin. Joskus jopa enemmänkin. Tulin viimeksi laivalta ja taisin non stoppina nauraa ja selittää koko matkan Helsingistä Jyväskylään.

Tänään mietin miten onnekas minä olenkaan kun minulla on niin paljon ihania ystäviä ja läheisiä. On se oikeasti aika onnellinen tilanne. En väitä että kaikki minusta tykkäisivät mutta mulle riittää mainiosti juuri nämä ihmiset joita minulla jo on.

Pohdiskelin tänään tätä blogin kulkua ja tein pienen yhteenvedon: Sisustustauluja, Siian mätiä, Mielikuvitus munakas ja pizzarulla jota ei koskaan tullutkkaan ja sitten tätä meikäläisen ihan sanonko mitä sattuu hölinää =) On kyllä erikoinen blogi tulossa tästä. Ja meno kiihtyy koska mielikuvitus on rajana ja mullahan sitä muuten piisaa..


Mutta lupaan että siian mädistä en kerro teille enään koskaan!

Voisin kertoa kauhutarinan kylpylästä mutta osa ei tunne vielä niin hyvin että lähtisi siihen huumoripolkuun vielä mukaan.. Säästän sen teille myöhemmäksi. 

Huomisen jälkeen alan postailemaan niitä sisustuskuvia teille.. Kyllä niitä tuolla on mutta nyt ei irtoo huonekalusta tarinaa.. :D Hyvää yötä tämän myötä.


Keijun tarina Vallattoman herttainen tyttö ja mahtavat sanat.